Pohjois-Savon ilmastostrategia

Pohjois-Savon ilmastostrategia, julkaistu Savon Sanomissa 24.10.2018

Kuopion kaupunginvaltuuston kokouksessa jätettiin maanantaina 22.10. ilmastonmuutoksen torjunnan tehostamiseen tähtäävä valtuustoaloite. Aloite ei ole lajissaan ensimmäinen, mutta on poikkeuksellista, että kaikki valtuustoryhmät ovat tämän allekirjoittaneet ja yhteisesti sitoutuneet edistämään tärkeää asiaa.

Sitran julkaisemassa tuoreessa selvityksessä on koostettuna Suomen 50 suurimman kunnan ilmastotavoitteet ja tehtyjen toimenpiteiden päästövähennysvaikutukset. Kuopion osalta selvityksessä todetaan tähän saakka tehtyjen toimenpiteiden olleen vertailukuntiin nähden hyvinkin kilpailukykyisiä, mutta jatkossa tavoitteiden tulisi olla selvästi kunnianhimoisempia. Tällä hetkellä Kuopio tavoittelee hiilineutraaliutta viimeistään vuoteen 2050 mennessä kun taas Joensuussa tavoite on 2025! Uuden teknologian kehittämisessä ja käyttöönottamisessa ei ole varaa jäädä neljännesvuosisataa jälkeen jo yksistään kilpailullisista syistä. IPCC:n tuoreimman raportin mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan etsikkoaika on käymässä vähiin.

Etelä- ja Pohjois-Savoon on laadittu yhteinen ilmasto-ohjelma, jonka aikajänne ulottuu vuoteen 2025 saakka. Sitran selvityksestä ei harmillisesti löydy tähän viittausta, mutta toisaalta on selvää, että myös maakuntatasoinen ohjelma kaipaa päivitystä nykyisen tutkimustiedon valossa.

Parhaimmillaan maakunnallisen ilmastostrategian laadinta ja toteuttaminen tukevat alueemme kilpailukykyä ja työllisyyskehitystä. Kuntien tulee jalkauttaa löyhät puheet puurakentamisen edistämisestä suoraan rakentamista ohjaavaan kaavoitukseen, mikä vaikuttaa positiivisesti maakunnan jo entisestään vahvaan mekaaniseen puunjalostusteollisuuteen. Biojalostuksen puolelta löytyy puolestaan ratkaisuja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen, mikäli yhteinen tahtotila kannustaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kiertotalouden ja resurssiviisauden kautta on mahdollista luoda uusia työpaikkoja, vähentää päästöjä ja edistää vähähiilisten tuotteiden innovointia.

Positiivisen kierteen liikkeelle saamiseen tarvitaan riittävät resurssit ohjelman laatimiseen ja tavoitetila, joka ohjaa jatkossa kysyntää ja tutkimusrahoitusta.

Kirjoittaja on Kuopion kaupunginhallituksen jäsen (vihr.), tutkimuspäällikkö Savonia-amk, Bio- ja kiertotalouden painoala