Sote-uudistus, renki vaiko isäntä?

Sote-uudistus, renki vaiko isäntä?, julkaistu Savon Sanomissa 16.6.2018

Maakunta- ja sote-uudistuksen tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden järjestämisvastuu kunnilta 18 perustettavalle maakunnalle. Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta sekä hillitä kustannuksia. Uudistuksen valmistelun vaiheista on väistämättä tullut sellainen kuva, että keskiössä onkin maakuntavetoinen päätöksentekojärjestelmä sekä palvelujen käyttäjän valinnanvapaus. Veronmaksajan ja palvelujen laadun näkökulmasta tämä on täysin toisarvoista. Uudistuksen etsikkoaika ja suuri määrä yhteisiä varoja on valitettavasti hukattu. Yksityisomisteiset monikansalliset terveysyhtiöt ovat vastaavasti hyödyntäneet tilaisuutensa.

Paljon sote-palveluja käyttävät yksilöt ja perheet kuluttavat järjestelmää suuresti. Kokonaisuuden hallinta tulisi olla jonkun käsissä. Erikoislääkäri näkee fyysiseen terveyteen liittyvät asiat yksilötasolla, muttei perheen sosiaalipalveluiden käyttöä. Millä ammattiryhmällä on oikeudet nähdä palveluiden käyttö riittävän laajasti, jotta päästään hoitamaan väkivalta-, päihde ja terveysongelmaisen perheen ongelmien juurisyytä, eikä toistuvia perheenjäsenten yksittäisiä oireita? Perinteiset ammattirajat ylittävä tarkastelu johtaisi nykyistä parempaan lopputulokseen ja mittavaan kustannussäästöön. Lainsäädännön tulisi ehdottomasti tukea tätä mahdollisuutta. Tästä päästäänkin sitten seuraavaan haasteeseen. Miten määritellään tulevien palveluohjaajien osaamis- ja koulutusvaatimukset?

Kansallisen koordinoinnin puute potilastietojärjestelmähankinnoissa on toinen resursseja hukkaava asia. Tietojärjestelmät joudutaan yhdenmukaistamaan maakuntien sisällä, mutta eri maakunnat joutuvat ratkaisemaan yksityiskohdat erillään, mikä johtaa päällekkäiseen työhön. Lopputulos naapurimaakunnissa voi silti olla erilainen. Poliisin käyttämät tietojärjestelmät on esimerkiksi yhdenmukaistettu valtakunnantasolla, jolloin järjestelmät on suunniteltu ja kilpailutettu samalla kertaa koko maahan. Lopputulos on toimiva ja veronmaksajan kannalta mielekäs. Tietojärjestelmien ja koko sote-uudistuksen oltava renki eikä isäntä.

Kirjoittaja on Kuopion kaupunginhallituksen jäsen (vihr.) ja TKI-asiantuntija Savonia-amk:ssa.